1.Eurooppa alkaa teollistua 
• Euroopalle teollistumisen ansiosta etulyöntiasema
• 1800-luvulle tultaessa maapallon väkiluku 2- kertaistui.
• Suuria muutoksia: eurooppalaiset niin Amerikkaan, Aasiaan, Siperiaan. Köyhyys, suurkaupungit, väestönkasvu tyypillisiä näillä alueilla.
• 1700-luvulla koneteollisuuden l. industrialismin aika.
• Taustalla tarve saada lisäenergiaa puun tilalle.
• Ajoi etsimään muita energianlähteitä (kivihiili) ja kehittämään työtä tehostavia koneita.

2. Miksi teollistuminen lähti liikkeelle Iso-Britanniasta?
• Iso-Britannialle etumatka muihin maihin nähden: yhteiskunta mukautui teollisuuden edellyttämiin muutoksiin.
• Englannin kehittynyt pankkitoiminta edesauttoi suurien pääomien keräämistä.
• Manufaktuurit syntyivät erityisesti tekstiiliteollisuuteen.
• Tekstiiliteollisuudessa kehruun ja kudonnan koneellistaminen.
• Kivihiilen ja metallin kysynnän kasvu.
• Sähkö ja öljy uusiksi energianlähteiksi 1800-luvun lopussa.
• Teollisuusajan keksintöjä esim. höyrylaiva, rautatie.

3.Teollisen ajan maatalous 
• 1800-l ilmasto alkoi lämmetä.
• Alkoi hurja väestönkasvu. Syynä uudet tehokkaat keksinnöt, elintason nousu.
• Eurooppa alkoi vaurastua: peltoala kasvoi.
• Syntyi tilattoman väestön ongelma, joka purkautui siirtolaisuutena.
• Alettiin siirtyä omavaraisuudesta kapitalismiin.

• Elämäntavan muutos.
• Palvelujen synty kaupunkeihin.
• Maailmankauppa alkoi räjähdysmäisesti kasvaa.
• Tullirajoja poistettiin, liikenneyhteyksiä parannettiin.
• Valtio tuki teollisuuslaitoksia.
• Saksa, Ranska, Belgia teollistuivat Englannin vanavedessä.
• Saksasta merkittävä teollisuusmaa 1870-l alkaen. Teräs, kemia, sähkö.+ rahoitus, vakuutus, merenkulku.
• Hiilikentät ja pääkaupungit yleensä teollisuusalueiden keskuksia.

4. Teollistumisen seuraukset
• Maaltamuutto. Syynä maanviljelyn koneellistuminen.
• Tilattoman väestön ongelma. Maaseudun liikaväestö köyhälistöä.
• Slummiutuminen.

• Perhekoot muuttuivat pienemmiksi: kaupunkiin muutto, ahdas asuminen, lasten hankkiminen myöhemmäksi.
• Naisten poliittiset vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa lisääntyivät.
• Koulutus yleistyi.
• Kaupunkien terveysongelmat.
• Kaasu, sähkö, vesi- ja viemäröinti paransivat asumismukavuutta ja alensivat kuolleisuutta.
• Sääty-yhteiskunta alkoi murtua, syntyi uusi luokkajako.
• Työväki organisoitui puolustamaan omia etujaan, sosialismin ja työväenliikkeen synty.

5. Työväenliikkeen synty
• Taustalla kurjuuden kasautuminen tehtaiden slummeihin.
• Työväenliike alkoi ammattiyhdistyksistä.
• Järjestäytyminen pyrittiin estämään, hallitukset tukivat työnantajia.
• Ammattiyhdistysten jäsenmäärän kasvu pakotti hyväksymään ne neuvottelukumppaneiksi.

6. Sosialismi
• Vaadittiin yksityisomistuksen poistamista sekä täydellistä yhteiskunnallista ja poliittista tasa-arvoa.
• Sosialismin mukaan teollistumisesta syntynyt varallisuus jaettiin epäoikeudenmukaisesti. Pääomanomistajat keräsivät omaisuuksia, vaikka työväki oli tehnyt varsinaisen työn.

5. Markkinatalous
• Teollisuusmaissa ihanteeksi vapaa markkinatalous.
• Kapitalismin synty.
• Hintojen muodostuminen muuttui:
• Tuotannon keskittyminen usein ongelma.
• Maailmankauppa moninkertaistui 1800-luvulla.
• 1900-luvun alussa syntyi maailmantalous.
• Ongelmina olivat talouden suhdannevaihtelut ja lamakaudet.
• Laajentunut ulkomaankauppa teki eri valtioiden taloudet riippuvaisemmiksi toisistaan.

8. Pohjois-Amerikan nousu suurvallaksi 
• 1600-1800 Amerikan mantereelle kuljetettiin 10 milj. afrikkalaista
• Vielä 1820 Amerikka oli rodullisesti afrikkalainen ja taloudellisesti eurooppalainen.

9. Siirtolaisuus 
• Vetävät voimat: yrittämisen vapaus, ilmainen viljelysmaa.
• Työntävät voimat Euroopasta: teollistumisen aiheuttama työttömyys.
• Euroopasta lähti 1815-1914 siirtolaisiksi 55 miljoonaa ihmistä.
• 1800-luvun lopulla Yhdysvalloista tuli maailman johtava talousmahti.
• Menestymisen taustalla: laaja maa ja väestöpohja, yrittämisen vapaus, yhteiskunnallinen vapaus, runsaat luonnonvarat.
• Ongelmia: pitkät etäisyydet maan sisällä.

9.1. Suomesta lähtenyt siirtolaisuus 
• 1881-1914 noin 280 000 lähti siirtolaisiksi.
• Suurin osa lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta. Tervanvienti, laivanrakennus, purjehdus eivät enää tarjonneet toimeentuloa.
• Joukkomuutto ja talonpoikien vaurastuminen madalsivat säätyrajoja.

10. Imperialismi
• Teollisuusmaiden välinen kilpailu--> halpaa työvoimaa ja raaka-aineita siirtomaista.
• Siirtomaiden hankkimisen perusteet: valtioiden keskinäinen taloudellinen kilpailu. 

Merkantilismi

- Itsevaltiuden ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikka.
- Vallítsi 1600-1800 alku
- Taustalla löytöretket, jotka vilkastuttivat kauppaa ja ohjasivat varoja hallitsijoille -> itsevaltius.
-Itsevaltiaat organisoivat hallintoa, löivät valtiolle omaa rahaa, uudistaa armeijaa.
- Tavoitteena lujittaa valtiota ja pitää vienti tuontia suurempana.
- tuontia rajoitettiin tullein ja tuontikielloin.
- Seuraukset: kova kilpailu siirtomaista, valtioiden keskenäisen kilpailun koveneminen
-Myönteiset seuraukset: Yhtenäisen talousalueen kehittyminen ja teollisuuden ja kaupan kehittyminen.


teollistuminen


Tuotanto tehostuu
-          Tekstiiliteollisuudessa koneellistuminen oli merkittävä sysäys työn tuottavuuden nopealle kasvulle ja se johti puuvillan kysynnän lisääntymiseen.

-          Ensimmäiset koneelliset kangaspuut patentoitiin Englannissa vuonna 1785.

-          Tehtaat alkoivat tuottaa myös metallisia tuotteita, joka johti metallinkysynnän kasvuun. Tästä seurasi mm. höyrylaivojen keksiminen.

-          1800-luvulla höyrykonetta alettiin käyttämään muillakin teollisuuden aloilla ja liikenteessä.

-          Rautateistä tuli merkittäviä teollisuuden edistäjiä, sillä niitä pitkin kuljetettiin raaka-aineita, koneita ja tavaroita


TEOLLISTUMISEN SEURAUKSET:

Maaseudun koneellistumisen jälkeen maailman väkiluku kasvoi ja ihmisiä alkoi
muuttamaan paljon kaupunkeihin.
 Teollisuustuotteet halpenivat massateollisuuden
takia, joka aiheutti käsityöläisille työnsä ja elinkeinonsa menetyksen.
Tehdaskaupungit kasvoivat ja jätteet ohjattiin jokiin ja järviin.
Likaisuuden takia suurin kuolinsyy olikin keuhkotauti (+ kolera ja lavantauti).
Sääty-yhteiskunta mureni ja varallisuudesta tuli tärkeämpää kuin syntyperästä.
Syntyi yläluokka, keskiluokka ja työväenluokka. Työväenluokan huonojen olojen
takia, he perustivat ammattiyhdistyksiä, jotka ajoivat työläisten etuja.
Karl Marx alkoi ajaa sosialismin asiaa eli korosti työväenluokan kansainvälisen
yhteistyön merkitystä, jotta sorto loppuisi.


Naisten asema teollistumisen aikana

- teollistumisen myötä naisten asema yhteiskunnassa parani

- naiset saivat työstään palkkaa, joka oli kuitenkin puolet miesten palkkaa vähemmän

- naiset työskentelivät usein, ompelijoina, keittäjinä ja tarjoilijoina

- yhä ajateltiin, että naisen tulisi pysyä kotona

- naiset halusivat työelämään muuttaakseen vanhoja perinteitä, sekä nostaakseen taloudellista itsenäisyyttään

- kouluttautuneet naiset alkoivat järjestäytyä ja vaatia taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa parantamista, syntyi naisasialiike

- naisasialiike alkoi puuttua naisten koulutuksen ja poliittisten oikeuksien epäkohtiin

- 1848 pidettiin ensimmäinen naisten aseman epäkohtia käsittelevä kokous Yhdysvalloissa

- englannissa suffragetit taistelivat naisten oikeuksien puolesta, mm. mielenosoitukset

- suomi oli ensimmäinen  Euroopassa maa joka antoi naisille äänioikeuden 1906

Suffragetti: Nimitys jota käytettiin Britanniassa naispuolisesta äänioikeutta vaatineesta aktivisteista.

Imperialsmi

- Siirtomaiden taloudellista ja poliittista alistamista.
- Alkoi 1800-luvun loppupuolella.
- Vaikka Iso-Britannian, Ranskan, Saksan ja Belgian raaka-aineet ja markkinat olisivat riittäneet, ne halusivat lisää talouskasvua, jota haettiin siirtomaista.
- Valtiot jakoivat Afrikan, Kaakkois-Aasian ja Intian.
- Hakivat mm. kumia, kahvia, teetä ja lihaa.
- Eurooppalainen tekniikka oli kehittyneempää, ja heillä oli aseellinen ylivima joten valloitukset oli helppo tehdä.
- Alkuasukkaat pakotettiin orjatyöhön.
- Siirtomaakaudella maihin luotiin valtiollinen järjestelmä, joka mahdollisti koulujen ja sairaaloiden perustamisen, sekä taloudellisen kehittymisen.
- Kaikki tehtiin kuitenkin emämaan eduksi ja sen ehdoilla
- 1960- luvulla siirtomaat alkoivat itsenäistyä.
- Entiset sirtomaat tuottavat edelleenkin teollisuusraaka-aineita, joita myydään ulkomaille.

1. Uusi aika alkaa 
• Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretket globalisaation alku.

Kiinnostuksen takana: 
• Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua. Asuin- ja viljelyalueiden tarve.
• Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti. Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä.(konstantinopolin menetys Turkkilaisille 1400- luvun puolivälissä)
• Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.
• Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi, kompassi), laivojen purjehduskyvyn parantuminen (karaveli) 
• Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.

- löytöretket nivoutuivat asaksi kristillistä lähetystyötä sekä valtioiden talous-, sotilas-, ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia.

2. Löytöretkeilijöitä 
• Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri
• Vasco da Gama: Meritie Intiaan
• Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus
• Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen

   - Kolumbukselle annettiin tehtävä etsiä ja ottaa kruunun(Espanjan) haltuun valtameren saaria, 
palkinnoksi luvattiin käskynhaltijan rooli hänen löytäillään saarilla. Kolumbus ajatteli, että jos hän purjehtii tarpeeksi kauan länteen, niin saapuu lopulta itään, ja näin Intiaan. Saapuessaan Karibian saarille Kolumbus uskoi tulleensa Intiaan.

1.Henrik Purjehtija- Portugalilainen prinssi, pani alulle portugalin löytyretket 1400-luvun alulla ja keskivaiheilla

2.Vasco da Gama- Portugalilainen tutkimusmatkailija, ensimmäinen joka purjehti 1500- luvulla
Euroopasta Afrikan ympäri intiaan

3.Fra Mauro- Venetsialainen, teki 1459 maailmankartan Portugalin kuninkaalle.

4.Kristoffer Kolumbus-Italialainen,  Löysi Amerikan. Luuli saapuneensa Intiaan, v. 1492.

5.Bartolomeu Dias- Portugalilainen löytöretkeilijä, purjehti ensimmäisenä Afrikan eteläkärjen hyväntoivonniemen ympäri v. 1487-1488

6.Fernao de Magalhaes - Portugalilainen löytöretkeilijä, ensimmäinen joka purjehti Aasiaan ja ensimmäinen, joka purjehti Tyynelle merelle löytöretkellään maailmanympäri vuosina 1519-1522

7.Amerigo Vespucci- Italialainen löytöretkeilijä, v. 1497-1504 Teki useita matkoja keski- ja etelä-amerikkaan. Tajusi olleensa Amerikassa. Hänen mukaansa nimetty Amerikka



3. Seuraukset alkuperäisväestölle
• Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.
• Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.
• Alkuperäisväestön lukumäärä romahti. 

• Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.
• Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.
• Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.
• Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.
• Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle 
• Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.
• Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.
• Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.
• Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.

• Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.
• Valtava ekosysteemin muutos.
• Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja.
• Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.

5. Muita seurauksia
• Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.
• Uudet mantereet kartoitettiin.
• Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan.

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä
• 1600-luvulla väestönkasvu hidastui.
• Suomessa katovuodet 1695-97. (1/4 †)
• Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet.
• Maataloudessa heikko tuottavuus.
• Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.
• Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.
• Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.
• Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.

7. Merkantilismi
• Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.
• Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen
• Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.
• Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.
• Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.
• Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.
• Ranskasta Euroopan johtava valtio. Colbert (1619-83).
• Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan 
• Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.
• Alkoi syntyä kansallisvaltioita Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.
• Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua 
• Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.
• Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.
• Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.

Dokumenttitehtävien harjoituksia

1. Karttatehtävä: MUSTA SURMA

a) Rutto saapui Eurooppaan Idästä päin, Krimin niemimaan kautta. Se levisi ensin välimeren alueelle ja nykyisen ranskan alueen keskiosiin v.1347 aikana. Leviäminen jatkui Espanjan, Englannin ja Keski-Euroopan eteläisimmille alueille, joihin se oli levinnyt seuraavan vuoden kesään mennessä.Leviämenen jatkui pohjoisemmaksi ja pohjoisemmaksi ja rutto saavutti pohjoismaat n. v. 1350. Sairastumiselta välttyi parhaiten alue Keski-Euroopassa puolan ja saksan tietämillä.

b) Rutto lamaannutti kauppaa ja taloutta. Rutto tappoi n. 1/3 väestöstä. Kaupunkien kehitys laantui ja hinnat tippuivat. Työväen vähentyessä palkkataso nousi. Kun ihmisiä oli vähemmän, jäi esim Englannissa n. kolmasosa viljelypelloista käyttämättä; talonpojat vaativat pienempiä vuokria ja palkkakin oli suurempi, ja tämä toi varallisuutta myös silloiseen alaluokkaan -> läänityslaitos horjui ja lopulta koko yhteiskuntasysteemi kaatui.

2.

a) Dokumentti kertoo, että rutto puhkesi Firencen kaupungissa Italiassa v. 1348. Sen ajateltiin johtuvan Jumalan tyytymättömyydestä tai taivaankappaleiden vaikutuksesta. Taudin kerrotaan puhjenneen idässä jo muutama vuosi aiemmin, josta se kulkeutui Italiaan. Firencessä taudilta yritettiin välttyä pitämällä kaupungin siisteys hyvänä ja poistamalla kaikki, mikä saattaisi levittää tartuntaa.

b)  Ruton merkitys talouteen oli suuri. Kauppa taantui ja kaupunkien kehitys lakkasi. Ruoan hinnat laskivat. Väestön suuren kuolleisuuden johdosta myös työvoimasta oli pulaa, ja palkkatasot nousivat. Maaorjien olot parantuivat, kun työvoiman ollessa niukassa.


3.
Maailman väestö 200-1700:

Kokonaisuudessaan väestö on kasvanut kiihtyvällä vaudilla. Euroopan väestön kasvu alkoi kiihtyä huomattavasti n. 1000- luvulta, ja jatkoi kiihtymistään aina mustan surman tuloon asti, joka vei n. kolmasosan koko Euroopan väestöstä. Kuitenkin sen jälkeen väestönkasvu lähti uuteen, jyrkkään nousuun.
Kiinassa tapahtui merkittävä muutos väestönkasvussa myös vuoden 1000 tienoilla, ja vajaassa kahdessa sadassa vuodessa väkiluku noisu 50 miljoonasta 115 miljoonaan. Sen jälkeen väkiluvussa tapahtui nopea lasku, ja ennen vuotta 1500 väkiluku lähti taas nousuun, ja saavutti vuoteen 1700 mennessä 150 miljoonaan.


5.
Naisen asema keskiajalla

Avioliitossa mies hallitsi omaisuutta. Naisen pääasiallinen tehtävä oli kodinhoito.
1100- luvulla naisen asema parani. Naisen vanhempian maksaessa myötäjäiset uudelle parille avioliitossa, nainen sai oikeuksia omaisuuden hallintaan

Keskiaikainen vuoropuhelu

Talonpoika= T
Pappi= P


T= Hyvää päivää herra pappismies
P= Päivää. Oletko jo hoitanut sarkkasi tältä päivältä?
T= Olen juuri tulossa töistä.
P= Hyvä. Hoida työsi kunnolla. Oletko jo maksanut kymmenyksesi?
T=Kyllä.
P=Hyvä, sillä Herra ei armahda heitä, jotka herjaavat sääntöjä.
T=Olen hoitanut asiani Herran nimissä sillä enhän halua solvata Herran nimeä.
P=Hyvä.  Olethan myös muistanut Lääninherrasi sinulle määräämät työt.
T=Kyllä. Huomenna menen hänen maalleen hoitamaan töitä.
P=Hienoa. Tapaamisiin!
T=Hei Hei!

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

500-1400

1.Varhainen keskiaika

• Ei selviä valtiollisisa rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (=katolilaisuus, latina, ammattikuntalaitos)
• Euroopan keskiajan aussa vielä harvaanasuttu alue.
• Mongolien uhka (Tsingis Khan)
• Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien mukana.

·         Rooman paavit rakensivat yhdessä  frankkien kanssa lujan valtakunnan. (n.800 jKr. Kaarle Suuri, "Euroopan isä")

·         Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti = Itä-Rooma

•      Keskiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta 

·         Maaomaisuudesta tärkeää -> läänityslaitos syntyi

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

·         Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden (= (omavaraista) vaihdantakauppaa, ei rahakauppaa) seurauksena.

•      Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä
•      Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön

·         Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

·         Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.

·         Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen. Usein lojaalisuussopimukset siirtyivät samojen sukujen välillä isältä pojalle.

·    Säätyjako syntyi:  Aatelisto, papisto, porvaristo+talonpojat=kolmas sääty.

•     Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet.

·         Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. (kuuluivat tietyn maa-alueeseen, myytin sen mukana)

·         Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa.

·         Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

·         Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeeksi he antoivat lääniherralle työsuorituksia ja maan antimia.

·         Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra

·         Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.

•      Kylillä yhteiset viljelymaat.Sarkaviljely

4. Elinkeinot

·         Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

•     Maatalouden tuottoa tejostivat 600-1300: 1. Kääntöaura/pyöröaura 2. Siirtyminen kaksivuoro- viljelystä kolmivuoro- viljelyyn. 3. Ilmaston lämpeneminen.

·         1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen, rautatyökalut, viljelyalan kasvu, hevonen vetoeläimeksi.

·         Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

·         Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat.  Seuraus: maatalouden tuottavuus oli alhainen.

·         Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –lukujen välillä.

·         Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa. Vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen)

5. Kauppa

•         Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen

•     1000- luvulla kauppa alkoi kasvaa
•      1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen

•         Ei elinkeinovapautta.(killat ja ammattikunnat) Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

•         Kaupankäynnin pelisäännöt syntyivät: pankit, lainat, vekselit*, osakeyhtiöt

•         Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.
       -Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa
      -Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita

•         Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto (=pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto) johtavaksi kauppavallaksi.

•         Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät.

*vekseli=antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjä antama velkasitoumus

6. Kaupungit

•         1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen.Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.

•         Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

•         Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta.  

•         Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa.1200- luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.

•         Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

•         Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: amattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elonkeinon suojelu

•         Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

•         Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

•         Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

7. Maaseutu

•         Tärkein tuotantoyksikkö kartano. = suurtila + talonpoikaisviljelykset..

•         Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

•         Omavaraistalous. =kaikki tuotteet itse

•         Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita  

8. Musta surma eli rutto 1347-49

•         Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin.Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä.Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.

•         Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksellä.

•         Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

•         Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

•         Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:

o   Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>

o   Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat. 

•         Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

•         Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.

•      Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan kieskiajan lopulla.

•         Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan

•      Tuulimylly.ja vesimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen.

•         Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

•         Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua. Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa (esim. koggi).

•         Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa taito Eurooppaan 1100- luvulla.

•         Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin.

•         Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin. 

•      Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä. 

10. Nainen keskiajalla

•         Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

•         Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.

•       Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen,holhouksesta ja valvonnasta vapaa.

Naisen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä.

Oppimispäiväkirja

mitä on opittu, mikä ollut vaikeaa, mikä helppo?

Täydennä pikkuhiljaa.

3.9. Tähän mennessä tuntunut, että edetään todella hitaasti eikä mitenkään keretä käsittelemään kaikkea ennen päättöviikkoa. Bloggerin käyttö periaatteessa helppoa, mutta blogin muokkaaminen jne. hienosäätö on minulle vaikeaa, enkä ajattele sitä oppimiseni kannalta millään lailla hyödylliseksi. Tämä oppimistyyli ei sovi minulle, koska aina vaan menemme samalla kaavalla, emme esim. itse joudu etsimään ja opettelemaan tietoa kirjasta. saamme vaan kaikki muistinpaanot valmiina ja sitten vähän täydennämme ja se on siinä.

12.9 Antiikin Rooma.
 Aiha käytiin aika pikaisesti läpi, mieleen jäi oikeastaan vain oman ryhmätyön aiheeseen liittyvät tiedot ja jotain kotona tehdyistä korvaavista tehtävistä. Luulin että ryhmätöitä käytäisiin tunnilla läpi, mutta ilmeisesti ei? Onneksi pääpiirteittäin muistan ala- ja yläasteeltakin antiikin asioita.

22.9 Keskiaika


24.9

Teollistuminen:
-1750-1900. Aiheutti kaupungistumista, väestön kasvua. Säätyjärjestelmä romahti, syntyperä
ei vaikuttanut enää niin paljoa, kuin varallisuus. Ylä, keski, ja työläistenluokka. Naiset saivat tehdä töitä, pienellä palkalla. Massatuotanto vei käsityöläisten työt halvoilla hinnoilla.